Kyllä, toimistosiivouksella voidaan parantaa henkilöstön tuottavuutta. Siisti ja hygieeninen työympäristö vähentää tartuntatautien leviämistä, tukee sisäilman laatua ja auttaa työntekijöitä keskittymään olennaiseen. Vaikutus ei ole marginaalinen: Työterveyslaitoksen mukaan hyvä sisäympäristö tukee suoraan työkykyä ja työn sujumista. Alla käymme läpi, miten puhtaus vaikuttaa käytännössä ja mitä se tarkoittaa toimistosi siivouksen järjestämisen kannalta.
Miten työympäristön siisteys vaikuttaa keskittymiskykyyn?
Siisti työympäristö tukee keskittymiskykyä vähentämällä häiriötekijöitä ja ylläpitämällä tilojen hygieniatason tasaisena. Kun pölyiset pinnat, roskat ja epäjärjestys on poistettu, aivot voivat kohdistaa huomionsa itse työhön epäsiisteyden sijaan. Tämä ei ole pelkästään psykologinen vaikutus, vaan myös fyysinen: puhtaat pinnat tarkoittavat vähemmän mikrobeja ja pölyä ilmassa.
Ammattisiivous perustuu aseptiseen työtapaan, jossa siivous etenee puhtaammilta pinnoilta likaisemmille ja ylhäältä alas. Tämä periaate varmistaa, ettei lika leviä puhtaille pinnoille siivouksen aikana, vaan jokainen tila jää oikeasti puhtaaksi eikä vain näytä siistiltä pintapuolisesti.
Erityistä huomiota kannattaa kiinnittää yhteiskäytössä oleviin kosketuspintoihin. Ovenkahvat, valonkatkaisijat, pöytätasot ja jaetut päätelaitteet, kuten hiiret ja näppäimistöt, keräävät päivän mittaan paljon bakteereita. Kun nämä pinnat puhdistetaan säännöllisesti, tartuntariski pienenee ja henkilöstö pysyy terveempänä ja toimintakykyisempänä.
Mitä terveysvaikutuksia puhtaalla toimistolla on henkilöstölle?
Puhdas toimisto vähentää sairauspoissaoloja, ehkäisee sisäilmaoireita ja tukee henkilöstön yleistä työkykyä. Huonolaatuinen sisäilma voi aiheuttaa päänsärkyä, silmien ja hengitysteiden ärsytystä, väsymystä ja keskittymisvaikeuksia. Pitkittyessään nämä oireet heikentävät työkykyä ja lisäävät poissaoloja.
Työterveyslaitoksen sisäilmatutkimusten perusteella toimistotyöpaikkojen yleisimmät sisäilmaongelmat liittyvät kuivaan tai tunkkaiseen ilmaan sekä pölyyn ja likaan. Nämä ongelmat eivät synny tyhjästä, vaan kertyvät, kun siivousta laiminlyödään tai se tehdään puutteellisesti. Säännöllinen ja ammattitaitoinen ylläpitosiivous pitää pölykertymät hallinnassa ja sisäilman laadun hyvänä.
Puhdistusaineiden valinnalla on myös merkitystä. Toimistoympäristössä on tärkeää käyttää tuotteita, joiden tuoksut eivät ole liian voimakkaita, jotta siivousaineet eivät heikennä sisäilman laatua. Ammattisiivousyritykset tuntevat tämän vaatimuksen ja valitsevat tuotteet sen mukaisesti.
Normaaliolosuhteissa toimistotiloissa ei ole tarvetta desinfioida pintoja, kun ylläpitosiivouksesta huolehditaan säännöllisesti. Tehostettua desinfiointia suositellaan vain erityistilanteissa, kuten flunssa- tai norovirustartuntojen yhteydessä.
Kuinka usein toimisto tulisi siivota tuottavuuden ylläpitämiseksi?
Toimiston siivoustiheys määräytyy tilan käytön ja tilatyypin mukaan. Avotoimistossa, jossa samoja työpisteitä käyttää useampi henkilö, perusteellinen siivous kahdesta kolmeen kertaan viikossa on perusteltua. Henkilökohtaisissa työpisteissä kevyempi rytmi voi riittää, mutta yhteis- ja taukotiloissa tiheämpi siivous on tarpeen.
Lainsäädäntö asettaa tässä selkeän velvoitteen: työturvallisuuslaki edellyttää, että työnantaja huolehtii turvallisuuden ja terveellisyyden edellyttämästä järjestyksestä ja siisteydestä. Siivous on suoritettava siten, että siitä ei aiheudu haittaa tai vaaraa työntekijöiden turvallisuudelle tai terveydelle. Tämä tarkoittaa käytännössä, että siivousrytmi on sovitettava tilan todelliseen käyttöasteeseen.
Käytännön suunnittelussa kannattaa erottaa toisistaan eri tilatyypit ja niiden tarpeet:
- Kosketuspinnat (ovenkahvat, valonkatkaisijat, pöytätasot): puhdistetaan sovitun mukaisesti, usein useita kertoja viikossa
- Yhteiset päätelaitteet (hiiret, näppäimistöt): puhdistetaan riittävän usein, sillä ne keräävät bakteereita nopeasti
- Taukotilat ja saniteettitilat: vaativat tiheämpää siivousta kuin varsinaiset toimistotilat
- Lattiat ja yleiset tilat: imurointi ja pyyhintä sovituin väliajoin käytön mukaan
Hyvä lähtökohta on perussiivous ennen säännöllisen ylläpitosiivouksen aloittamista. Perussiivous luo tasaisen pohjan, jolta ylläpitosiivous on helpompi ja tehokkaampi toteuttaa.
Kannattaako toimistosiivous ulkoistaa vai hoitaa itse?
Toimistosiivous kannattaa useimmiten ulkoistaa ammattilaiselle. Ammattisiivous tuottaa tasaisemman hygieniatason, noudattaa aseptisia työmenetelmiä ja vapauttaa henkilöstön oman ydinosaamisensa pariin. Omatoiminen siivous on mahdollista pienissä tiloissa, mutta vaatii oikeat välineet, tuotteet ja menetelmät, jotta lopputulos vastaa hygienian kannalta riittävää tasoa.
Ammattisiivoojan ja omatoimisen siivouksen välinen ero ei ole vain välinekysymys. Puhtausalan ammattilaiset noudattavat aseptista siivousjärjestystä, käyttävät oikeita koneita ja huolehtivat käsihygieniasta. Nämä menetelmät vaativat ammatillista osaamista, jota ei voi korvata pelkästään hankkimalla hyvät siivousvälineet.
Työturvallisuuslaki velvoittaa työnantajaa tunnistamaan ja hallitsemaan työtilasta aiheutuvat haitta- ja vaaratekijät. Ulkoistaminen ammattilaiselle on yksi keino täyttää tämä velvoite luotettavasti, sillä ammattilainen tuntee turvallisten työmenetelmien ja puhdistusaineiden oikeaoppisen käytön vaatimukset.
Kun toimistosiivous ulkoistetaan, sopimuksen sisältö ratkaisee paljon. Puhtausalan hyvien käytäntöjen mukaan tarjouspyynnössä tulisi ilmoittaa siivottavat tilat ja niiden puhtaustasovaatimukset tilatyyppikohtaisesti. Selkeä sopimus määrittelee myös vastuunjaon: kuka valvoo siivouksen laatua ja miten poikkeamista raportoidaan.
Kiiltosiivous on toiminut yritysasiakkaiden kumppanina vuodesta 2010 lähtien Helsingissä, Espoossa, Vantaalla ja laajemmin Etelä-Suomessa. Yhteistyö perustuu kirjallisiin sopimuksiin ja sovituista suunnitelmista kiinni pitämiseen. Jos haluat selvittää, millainen siivousratkaisu sopii juuri teidän toimitilallenne, pyydä tarjous ja palvelu räätälöidään tarpeidenne mukaan.
Recent Comments