Toimiston kävijämäärä vaikuttaa siivouksen tiheyteen suoraan: mitä enemmän ihmisiä tiloissa liikkuu päivittäin, sitä nopeammin lika, pöly ja bakteerit kertyvät pinnoille ja sitä useammin siivous on tarpeen. Pienet, muutaman hengen toimistot selviävät yleensä yhdellä tai kahdella siivouskerralla viikossa, kun taas vilkkaasti liikennöidyt toimitilat voivat vaatia päivittäistä puhdistusta kriittisillä alueilla. Alla käydään läpi tärkeimmät kysymykset siivoustiheyden määrittämisestä eri kokoisille ja eri tavoin käytetyille toimistoille.
Kuinka usein toimisto pitää siivota?
Toimisto pitää siivota niin usein kuin sen käyttöaste ja kävijämäärä edellyttävät, yleensä yhdestä viiteen kertaan viikossa. Pienelle muutaman hengen toimistolle viikoittainen siivous riittää usein hyvin, kun taas kymmenien työntekijöiden tai asiakkaiden päivittäin käyttämissä tiloissa ylläpitosiivous on tarpeen lähes joka arkipäivä.
Ylläpitosiivous on Puhtausala ry:n määritelmän mukaan säännöllisin väliajoin tapahtuvaa siivousta, jonka tarkoituksena on ylläpitää ennalta määritelty puhtaustaso. Käytännössä tämä tarkoittaa, että siivousväli ei ole kiinteä yleissuositus vaan tilakohtainen ratkaisu, joka perustuu todelliseen käyttöön.
Päivittäisiin toimenpiteisiin kuuluvat tyypillisesti roskien tyhjennys, saniteettitilojen puhdistus, kosketuspintojen pyyhkiminen ja kulkuväylien siistiminen. Viikoittain hoidetaan pölyjen pyyhkiminen, lattioiden koneellinen puhdistus ja taukotilojen perusteellisempi siivous. Ikkunoiden pesu ja tekstiilipintojen puhdistus voidaan tehdä harvemmin, esimerkiksi muutaman kerran vuodessa.
Taustalla vaikuttaa myös lainsäädäntö: työturvallisuuslaki velvoittaa työnantajan huolehtimaan tilojen turvallisuuden ja terveellisyyden edellyttämästä siisteydestä, vaikka se ei määrääkään tarkkaa siivoustiheyttä. Vastuu sopivan siivousvälin valinnasta on siis työnantajalla itsellään.
Miten kävijämäärä vaikuttaa lian kertymiseen toimistossa?
Kävijämäärä on yksi tärkeimmistä siivoustiheyteen vaikuttavista tekijöistä: mitä enemmän ihmisiä tiloissa liikkuu, sitä nopeammin lika kertyy pinnoille, lattioille ja kosketuspinnoille. Vilkkaasti liikennöidyt vastaanottotilat, käytävät ja neuvotteluhuoneet likaantuvat huomattavasti nopeammin kuin harvoin käytetyt toimistohuoneet.
Käytännössä tämä näkyy konkreettisesti: jokainen kävijä tuo mukanaan ulkoa likaa, siitepölyä tai talvella hiekoitussepeliä, joka kulkeutuu lattioille ja leviää tiloihin. Suuren asiakasvirran toimistoissa myös kosketuspinnoille, kuten ovenkahvoihin, kahvinkeittimenappuloihin ja kopiokoneen painikkeisiin, kertyy bakteereita huomattavasti nopeammin kuin hiljaisen toimiston vastaaviin pintoihin.
Hybridityön yleistyminen on tuonut oman lisähaasteensa. Kun osa henkilöstöstä työskentelee kotoa ja osa toimistolta, tilojen kuormitus vaihtelee päivästä toiseen epätasaisesti. Puhtausala ry on todennut, että käyttöasteen seuranta on yhä tärkeämpää siivouksen suunnittelussa, sillä kiinteästi kalenteroitu siivoustyö ei enää vastaa nykypäivän muuttuviin tilatarpeisiin. Kiinteät siivousrutiinit johtavat helposti joko resurssien tuhlaamiseen tai puutteelliseen puhtaanapitoon.
Vuodenaika vaikuttaa myös merkittävästi. Talvella lumi ja sohjo kuormittavat lattioita, keväällä siitepölykausi nostaa siivouksen tarvetta pinnoilla, ja kesällä avoimista ikkunoista tuleva pöly lisää siivouskertoja. Nämä kausivaihtelut on syytä huomioida siivoussuunnitelmaa laadittaessa.
Milloin toimiston siivousta pitää tiivistää?
Toimiston siivousta pitää tiivistää aina, kun tilojen käyttöaste kasvaa merkittävästi tai kun jokin poikkeuksellinen tapahtuma on kuormittanut tiloja tavanomaista enemmän. Myös remontti, henkilöstömäärän kasvu tai pitkä käyttötauko ovat selkeitä merkkejä siitä, että siivousväliä on syytä tarkistaa.
Asiakasvierailuja tekevissä toimistoissa suositellaan vähintään kolmea siivouskertaa viikossa, ja neuvotteluhuoneet on perusteltua siivota päivittäin. Yli 30 henkilön toimistossa päivittäinen ylläpitosiivous on lähes aina tarpeen, jotta puhtaustaso pysyy tasaisena.
Liian harvoin tehty siivous aiheuttaa konkreettisia terveyshaittoja. Pinnoille kertyvä pöly, kosketuspinnoille jäävät bakteerit ja liian harvoin tyhjennetyt roskikset lisäävät henkilöstön sairastelua, mikä näkyy suoraan poissaoloina ja heikentyneenä työtehona. Puhtauden laiminlyönti kerryttää myös niin sanottua hoitovelkaa, jolloin pöly ja lika pinttyvät materiaaleihin ja vaativat myöhemmin perusteellisemman perussiivouksen.
Siivousaikataulu kannattaa tarkistaa säännöllisesti myös kausivaihteluiden mukaan. Talven hiekoitussuolat rasittavat lattioita, keväinen siitepölykausi lisää tarvetta pinnoilla, ja kesällä avoimet ikkunat tuovat lisää pölyä sisätiloihin. Hybridityöhön siirtyminen tai uusien tiimien aloittaminen voivat muuttaa siivouksen tarvetta yhtä lailla merkittävästi.
Miten siivoussuunnitelma kannattaa rakentaa eri kokoisille toimistoille?
Siivoussuunnitelma kannattaa rakentaa tilojen todellisen käyttöasteen, ei pelkän neliömäärän, pohjalta. Oikein mitoitettu siivoussuunnitelma tunnistaa, mitkä tilat kuormittuvat eniten, ja kohdistaa siivousresurssit sinne, missä niitä todella tarvitaan.
Käytännön lähtökohtana on kartoittaa kaikki siivottavat tilat ja määritellä kullekin alueelle sopiva siivoustiheys. Pienelle toimistolle, jossa työskentelee muutama henkilö, yksi tai kaksi siivouskertaa viikossa riittää yleensä hyvin. Vilkkaaseen toimitilaan, jossa käy päivittäin paljon asiakkaita, tarvitaan päivittäistä siivousta ainakin auloissa, keittiössä ja WC-tiloissa.
Hybridimallissa toimivissa toimistoissa siivoussuunnitelmaa voidaan optimoida käyttöasteen mukaan. Neuvotteluhuoneet ja jaetut työtilat siivotaan kaksi tai kolme kertaa viikossa, kun taas arkistot ja vähäisemmällä käytöllä olevat tilat puhdistetaan tarveperusteisesti, esimerkiksi kerran kuukaudessa. Tämä tekee suunnitelmasta kustannustehokkaamman ilman, että aktiivisesti käytettyjen tilojen puhtaustaso kärsii.
Hyvä siivoussuunnitelma on kirjallinen dokumentti, joka ohjaa kaikkea siivoukseen liittyvää toimintaa ja mahdollistaa laadun seurannan. Se ei ole kertaalleen laadittu ja unohdettu paperi, vaan elävä asiakirja, jota tarkistetaan vähintään vuosittain ja aina kun toimistossa tapahtuu muutoksia, kuten henkilöstömäärän kasvu tai tilaremontti. Kiiltosiivous rakentaa jokaiselle asiakkaalle yksilöllisen suunnitelman, joka perustuu kirjalliseen tarjouspyyntöön ja molempia osapuolia sitovaan sopimukseen.
Jos toimistosi siivoustarve on muuttunut tai et ole varma, vastaako nykyinen siivousväli tilojen todellista käyttöä, ota yhteyttä ja pyydä räätälöity tarjous. Kiiltosiivous palvelee yrityksiä Helsingissä, Espoossa, Vantaalla ja koko pääkaupunkiseudulla.
Recent Comments